Kuvat ja teksti kertovat tarinaa

Sarjakuvalla tarkoitetaan nimensä mukaisesti kuvasarjoista koostuvaa yhtenäistä tarinaa. Niissä käytetään usein myös tekstiä sekä erityisesti modernille sarjakuvalla ominaisia puhekuplia. Sarjakuvan tutkijat ovat jäljittäneet sarjakuvan historian aina esihistoriallisiin luolamaalauksiin saakka, mutta nykyaikaisen sarjakuvan katsotaan syntyneen 1890-luvulla kirjapainotaidon yleistymisen ja amerikkalaisen sanomalehtiteollisuuden kasvun myötä. Ensimmäiset sarjakuvat olivat sanomalehtisarjakuvia, joita julkaistiin sanomalehdissä lyhyinä 2-4 kuvan strippeinä.

 

 

Nykyään sarjakuvia löytyy myös entistä enemmän netistä. Sarjakuvan digitalisaatiota on Suomessa osaltaan ollut edistämässä Suomen Sarjakuvaseura ry, jonka tarkoituksena on lisätä sarjakuvan arvostusta ja tuntemusta. Sarjakuvaseura järjestää myös vuosittain syyskuussa Pohjoismaiden suurimmat sarjakuvafestivaalit Helsingissä.

 

Sarjakuvan maailmanvalloitus

Yhdysvaltoja kutsutaan oikeutetusti nykysarjakuvan synnyinsijaksi, sillä ilman Pohjois-Amerikan kaupallista lehdistöä sarjakuva olisi tuskin levinnyt yhtä laajalle lukijakunnalle ympäri maailman. Monelle rakkaimpia sarjakuvahahmoja ovat Walt Disneyn Mikki Hiiri ja Aku Ankka, jotka saivat alkunsa 1930-luvulla, kun sarjakuvalehdet alkoivat vallata alaa sanomalehtisarjakuvilta. Samoihin aikoihin myös sarjakuvien teema muuttui poliittisesta satiirista enemmän kohti seikkailua ja supersankareita, joista tunnetuimpia lienevät Teräsmies, Lepakkomies ja Mustanaamio.

 

Euroopan suurimmat sarjakuvamaat

Euroopan suurimmat sarjakuvamaat ovat kiistatta Belgia ja Ranska. Belgialaisen Hérgen luoma Tintti seikkaili uskollisen Milou-koiransa kanssa ensimmäistä kertaa Neuvostoliitossa jo vuonna 1929. Tintti-sarjakuvia on käännetty yli viidellekymmenelle kielelle ja Tintti-sarjakuva-albumeita on myyty yli 200 miljoonaa kappaletta ympäri maailman. Töyhtöpäinen ranskalaisreportteri onkin yksi maailman suosituimmista sarjakuvahahmoista, eikä suosio ei ole juurikaan hiipunut vuosien saatossa. Kaikille tuttu ranskalaissarjakuva on varmasti myös René Goscinnyn ja Albert Uderzon luoma Asterix ja Obelix. Julius Caesarin Roomassa sijaitsevaan gallialaiskylään perustuva sarjakuva kertoo kaksikon huimista, taikajuoman ja villisian metsästyksen vauhdittamista, seikkailuista useissa eri Euroopan maissa. Asterix ja Obelix -sarjakuva-albumeita on ilmestynyt yhteensä kolmekymmentäviisi ja niitä on käännetty yli sadalle eri kielelle ja murteelle, muun muassa latinaksi sekä Suomessa Savon murteelle.

 

Toisen maailmansodan jälkeen myös Manga eli japanilainen sarjakuva lähti räjähdysmäiseen kasvuun. Verrattuna eurooppalaiseen tai amerikkalaiseen sarjakuvaan, joka on yleensä suunnattu lapsille, Mangasta tekee erityisen se, että se on suunnattu kaikille ikäluokille. Manga-sarjakuvat voivat käsitellä mitä tahansa teemaa romantiikasta, toiminnasta ja urheilusta aina science fictioniin tai jopa kauhuun.