Archive for July, 2015

Juba Tuomola

Posted by: admin

July 26th, 2015 >> Blogi

Jussi “Juba” Tuomola (s. 1965) on turkulainen sarjakuvataiteilija, josta piti alun perin tulla lähetyssaarnaaja tai kielenkääntäjä, mutta sarjakuvan piirtäminen vei miehen mukanaan. Kielellinen lahjakkuus toden totta heijastuu hänen kuuluisimmasta sarjakuvastaan Viivistä ja Wagnerista, joka kertoo sian ja naisen usein kivikkoisesta yhteiselosta, parodioiden näin perinteisiä miehen ja naisen välisiä rooleja sekä parisuhdetta.

 

 

Sarjakuva elämäntapana

 

Tuomola on piirtänyt sarjakuvia koko ikänsä ja hänen ensimmäiset strippisarjakuvansa julkaistiin somerolaisessa lehdessä jo vuonna 1983. Hän innostui sarjakuvien piirtämisestä jo pikkupoikana. Alle kouluikäisenä, asuessaan perheensä kanssa Rovaniemellä, nuori Juba kopioi Aku Ankkoja voipaperin läpi muistivihkoonsa sekä piirsi omia jatko-osia Tom Taylor-nimiselle dekkarille. Viivin ja Wagnerin lisäksi Tuomola on piirtänyt myös muita sarjakuvia, kuten Les Tavattomat, Vauhti-Virtanen, Pate Patonki ja Menestyksen maku. Vuonna 2000 Tuomola sai Suomen Sarjakuvaseuran myöntämän, arvostetun Puupäähattupalkinnon ja vuonna 2010 hänet palkittiin Opetus- ja kulttuuriministeriön 30 500€ arvoisella Suomi-palkinnolla.

 

Sian ja naisen voittokulku

 

Juba Tuomolan suosituin ja menestyksekkäin sarjakuva on ehdottomasti Viivi ja Wagner. Se on Suomen suosituin sarjakuva, joka onkin kirjoittajalleen todellinen rahasampo, sillä sian ja naisen sielunelämää ruotivia sarjakuva-albumeita on myyty jo yli miljoona kappaletta. Viivin ja Wagnerin suosio kertoo myös omalta osaltaan sarjakuvan aseman muuttumisesta Suomessa: siinä missä aikaisemmin sarjakuvia lukivat vain lapset, on nykysarjakuva enenevässä määrin suunnattu aikuisille.

Viivi ja Wagner

Posted by: admin

July 18th, 2015 >> Blogi

Turkulainen sarjakuvataiteilija Jussi “Juba” Tuomola piirsi ensimmäisen versionsa Viivi ja Wagner-sarjakuvasta jo vuonna 1992 lapsille suunnattuun Kultapossu-lehteen. Tuolloin Viivi oli vielä nuori tyttö ja Wagner hänen possuystävänsä. Vuonna 1997 julkaistussa Sikspäkki ja Salmiakkia–sarjakuvassa Viivi oli kuitenkin varttunut aikuiseksi ja Wagnerista oli tullut hänen puolisonsa. Näin Juban sarjakuvasta tuli parisuhdesarjakuva.

 

 

Sian ja naisen symbioosi

Viivin ja Wagnerin suhteesta tekee erikoisen se, että Wagner ei ole mies, vaan sika. Siinä missä Viivi on kulttuuria, eläintensuojelua ja kodin järjestystä rakastava nuori nainen, on Wagner sohvalla makaava, sovinistinen ja piereskelevä eläin. Hänen sikamainen käytöksensä on oikeutettua, koska Wagner on sika ja samalla stereotyyppi sikamaisesta miehestä. Viivin ja Wagnerin yhteiselo ja erilaiset maailmankuvat tuovat sarjakuvaan satiiria ja koomisia tilanteita. Heidän parisuhteensa onkin pitkälle viety parodia miehen ja naisen välisestä suhteesta, johon jokainen voi varmasti samaistua jollain asteella.

 

Suomen suosituin sarjakuva

Viiviä ja Wagneria julkaistaan strippisarjakuvana useissa suomalaisissa sanomalehdissä, muun muassa Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja Aamulehdessä. Vuodesta 1998 lähtien Tuomola on lisäksi julkaissut kuusitoista Viivi ja Wagner-sarjakuva-albumia sekä kuusi kovakantista sarjakuvakirjaa. Viivi ja Wagner -tarinoita on myös käännetty ainakin ranskaksi, norjaksi ja ruotsiksi sekä sovitettu teatteriesityksiksi.

 

Viivi ja Wagner tavoittaa nykyään yli neljä miljoona lukijaa ja se on Suomen suosituin sarjakuva. Printin lisäksi sitä voi lukea myös internetistä, bussien näyttötauluilta sekä kännykästä.

Tintti – Belgian lahja sarjakuvalle

Posted by: admin

July 13th, 2015 >> Blogi

Vuonna 1929 belgialaisen Georges Rémin, taiteilijanimeltään Hergén, kynästä syntyi Tintin, suomalaisittain Tintti, eräs maailman tunnetuimmista sarjakuvahahmoista. Ennen Tinttiä Hergén päähahmo oli ollut Totor, pullea partiolaispoika, jonka ominaisuuksista taiteilija siirsi Tintille hänen kaunomielisyytensä, hyvyytensä ja taipumuksen ajautua kinkkisiin tilanteisiin.

 

 

Ensimmäinen Tintti-sarjakuva julkaistiin belgialaisessa sanomalehdessä, Le XXe Sièclessä, tammikuussa 1929. Koska kyseessä oli oikeistolaissanomalehti, Tintin ensimmäiset seikkailut sijoittuivat Neuvostoliittoon. Tästä alkoi Tintin maailmanvalloitus niin paperilla kuin tosielämässäkin ja jatkossa Hergé lähetti sankarinsa sekä todellisiin, että keksittyihin paikkoihin ympäri maailmaa.

 

Vuonna 2015 Tintti-sarjakuva-albumeita on julkaistu yhteensä kaksikymmentäneljä ja niitä on käännetty yli viidellekymmenelle kielelle. Tinteistä on tehty myös useita animaatioelokuvia sekä vuonna 2011 Steven Spielbergin ohjaama näytelty elokuva.

 

Mystisyys kiehtoo sukupolvesta toiseen

 

Ensisilmäyksellä Tintti vaikuttaa varsin mutkattomalta hahmolta, mutta kun hänet oppii tuntemaan paremmin, juuri Tintin avoimuus ja moniulotteisuuden puute tekee hänestä arvoituksellisen. Esimerkiksi kukaan ei tiedä Tintin todellista ikää. Kaikki kutsuvat häntä pojaksi, mutta hänellä ei ole velvoitetta käydä koulua tai perhettä, joka odottaisi kotona. On kuin Tintillä ei olisi menneisyyttä laisinkaan. Emme edes koskaan saa tietää mistä Tintti saa rahansa, miten hän on hankkinut kaiken koulutuksensa tai edes onko Tintti, (ransk. Tintin) hahmon etunimi vai sukunimi. Merkillepantavaa on myös, että tämä arvoituksellisuuden huntu verhoaa tarinoissa ainoastaan Tintin, sillä muut hahmot kyllä kertovat tarinoita menneisyydestään, luoden näillä usein seikkailujen juonen kehyksen.

Tintti-tarinoiden tunnetuimmat sivuhahmot ovat uskollinen Milou-koira, joka pelastaa Tintin useita kertoja sekä juoppo kapteeni Haddock, josta sarkastisuudestaan huolimatta kehittyy Tintin hyvä ystävä. Komiikkaa Tintin seikkailuihin tuo myös poliisikaksikko Dupont ja Dupond, joille sattuu jatkuvasti erilaisia kömmähdyksiä ja vastoinkäymisiä. Sarjakuvissa Tintillä on aina paljon uusia ystäviä ja tuttavuuksia, mutta keskeisin hahmo seikkailusta toiseen on kuitenkin mystinen Tintti, maailman suosituin sarjakuvaetsivä.